Palkka vs osinko OY:n omistajalle 2026: milloin kumpi kannattaa

Osakeyhtiön omistajalle kysymys ei yleensä ole “palkka vai osinko” vaan kuinka paljon palkkaa ja kuinka paljon osinkoa. Verotehokas ratkaisu syntyy vasta, kun katsot samaan aikaan kolmea asiaa: yhtiön tulosta, omistajan henkilökohtaista verotusta ja yhtiön nettovarallisuutta.

Hyvä perussääntö vuonna 2026 on tämä: nosta palkkaa siltä osin kuin tarvitset säännöllistä rahavirtaa ja palkka pysyy henkilökohtaisessa verotuksessa järkevällä tasolla. Käytä osinkoa, kun yhtiössä on verojen jälkeen jakokelpoisia varoja ja osinko mahtuu ainakin osittain listaamattoman yhtiön 8 %:n pääomatulo-osinkoon.

Tämä artikkeli käsittelee Suomessa asuvaa luonnollista henkilöä, joka omistaa listaamattoman suomalaisen osakeyhtiön osakkeita. Se ei korvaa tilitoimiston, veroasiantuntijan tai juristin arviota, mutta antaa päätökselle käytännön kehikon.

Sisällysluettelo

1. Palkka ja osinko lyhyesti
2. Miten palkkaa verotetaan OY:n omistajalla
3. Miten osinkoa verotetaan listaamattomasta OY:stä
4. Nettovarallisuus ratkaisee osingon verokohtelun
5. YEL ja TyEL: miksi palkka ei aina tarkoita TyEL:iä
6. Kolme päätösmallia eri tilanteisiin
7. Esimerkkilaskelmat
8. Yleisimmät virheet
9. Toimintalista omistajalle
10. Tiivistelmä

Palkka ja osinko lyhyesti

Palkka ja osinko käyttäytyvät siis eri tavoin. Palkka pienentää yhtiön verotettavaa tulosta, mutta lisää omistajan ansiotuloja. Osinko maksetaan yhtiöön jo verotetusta voitosta, mutta osa osingosta voi olla omistajalle kevyemmin verotettua pääomatuloa.

Tämän takia pelkkä henkilökohtainen veroprosentti ei riitä päätökseen. Oikea kysymys on: mikä on kokonaisvero yhtiön ja omistajan tasolla, ja paljonko rahaa pitää oikeasti siirtää omistajan käyttöön?

Miten palkkaa verotetaan OY:n omistajalla

Kun osakeyhtiö maksaa omistajalle palkkaa tehdystä työstä, palkka on omistajan henkilökohtaista ansiotuloa. Siitä toimitetaan ennakonpidätys, ja palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin kuten muustakin palkasta.

Yhtiön näkökulmasta palkka on yleensä vähennyskelpoinen kulu, kun se perustuu todelliseen työpanokseen ja on määrältään kohtuullinen. Tämä on palkan tärkein verovaikutus:

• jos yhtiö maksaa 30 000 euroa palkkaa, yhtiön verotettava tulos pienenee 30 000 eurolla
• 20 %:n yhteisöverolla tämä pienentää yhtiön tuloveroa 6 000 eurolla
• omistaja maksaa palkasta ansiotuloveroa omassa verotuksessaan
• mahdolliset työnantajavelvoitteet, kuten sairausvakuutusmaksu ja ilmoitukset, pitää hoitaa oikein

Palkka ei siis ole “veroton nosto”, mutta se voi olla kokonaisuutena järkevä, jos omistajan ansiotulovero pysyy maltillisena tai yhtiöllä ei ole riittävästi nettovarallisuutta verotehokkaaseen osinkoon.

Palkka sopii erityisesti, kun:

• omistaja tarvitsee rahaa kuukausittaisiin elinkustannuksiin
• yhtiössä tehdään aktiivista työtä, josta palkka on perusteltu
• yhtiön tulos olisi muuten liian suuri suhteessa ennakkoveroihin
• yhtiön nettovarallisuus on vielä pieni, jolloin osinko menisi suurelta osin ansiotulo-osingoksi
• omistajan muu ansiotulo on matala tai kohtuullinen

Palkka voi olla huono ratkaisu, jos omistajalla on jo korkeat ansiotulot muualta ja jokainen lisäeuro menee korkeaan marginaaliveroon. Silloin osingon ja yhtiöön jätettävän voittopotin vertailu korostuu.

Miten osinkoa verotetaan listaamattomasta OY:stä

Osinko on voitonjakoa. Se ei ole yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, vaan se maksetaan varoista, jotka ovat yhtiössä jäljellä kulujen ja yhteisöveron jälkeen.

Suomalaisen osakeyhtiön yhteisöveroprosentti on vuonna 2026 edelleen 20 %. Jos yhtiö tekee 100 000 euroa verotettavaa tulosta eikä maksa siitä palkkaa tai muita vähennyskelpoisia kuluja, yhtiö maksaa tuloveroa 20 000 euroa ja verojen jälkeen jäljelle jää 80 000 euroa. Tätä rahaa voidaan jättää yhtiöön tai jakaa osinkona, jos osingonjaon edellytykset täyttyvät.

Listaamattoman yhtiön osingon verotus jakautuu kahteen pääosaan:

1. Pääomatulo-osinko - osinko, joka on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta.
2. Ansiotulo-osinko - osingon 8 %:n rajan ylittävä osa.

Kun pääomatulo-osinko on osakkaalle enintään 150 000 euroa vuodessa, siitä 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa. Pääomatulovero on 30 000 euroon asti 30 % ja sen ylittävältä osalta 34 %. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alle 150 000 euron pääomatulo-osingon henkilökohtainen verovaikutus on usein 7,5-8,5 % osingon määrästä, riippuen osakkaan muista pääomatuloista.

Jos pääomatulo-osinko ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa.

Jos osinko ylittää 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylimenevä osa on ansiotulo-osinkoa. Siitä 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verotonta tuloa. Tämä osa voi olla omistajalle kallis, koska se verotetaan progressiivisesti ansiotulona ja yhtiö on jo maksanut tuloksesta yhteisöveron ennen osingonjakoa.

Nettovarallisuus ratkaisee osingon verokohtelun

Osingon verotehokkuus riippuu yhtiön nettovarallisuudesta. Verohallinto laskee osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Yksinkertaistettuna:

nettovarallisuus = yhtiön varat - yhtiön velat

Kun nettovarallisuus jaetaan osakkeiden lukumäärällä, saadaan yhden osakkeen matemaattinen arvo. Osakkaan omistamien osakkeiden matemaattinen arvo määrää, paljonko hän voi saada 8 %:n pääomatulo-osinkoa.

Yhden omistajan yhtiössä karkea raja näyttää tältä:

Tämä on syy, miksi vanhan, pääomia keränneen osakeyhtiön omistajalle osinko voi olla verotehokas tapa nostaa voittoa, mutta uuden asiantuntijayhtiön omistajalle palkka on usein alkuvuosina käytännöllisempi.

Jos nettovarallisuus on pieni, 8 %:n raja on pieni. Silloin suuri osinko muuttuu nopeasti ansiotulo-osingoksi. Jos nettovarallisuus on suuri, osa voitosta voidaan usein jakaa pääomatulo-osinkona maltillisella henkilökohtaisella verolla.

YEL ja TyEL: miksi palkka ei aina tarkoita TyEL:iä

Osakeyhtiön omistajan palkassa pitää erottaa kaksi asiaa:

1. Palkka on verotuksessa ansiotuloa.
2. Eläkevakuutus voi silti olla YEL eikä TyEL.

Vuonna 2026 YEL-vakuutus tarvitaan, jos YEL:n edellytykset täyttyvät. Osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö kuuluu YEL:n piiriin, jos hän omistaa yksin yli 30 % yhtiöstä tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yhtiöstä tai äänivallasta. Lisäksi vuoden 2026 YEL-työtulon alaraja on 9 423,09 euroa vuodessa.

Tämä tarkoittaa käytännössä:

• 100 % omistaja-toimitusjohtaja kuuluu yleensä YEL:n piiriin, vaikka maksaisi itselleen palkkaa
• palkka ei silloin automaattisesti ole TyEL-vakuutettavaa palkkaa
• YEL-maksu perustuu vahvistettuun YEL-työtuloon, ei suoraan nostettuun palkkaan
• vuoden 2026 YEL-maksu on 24,40 % vahvistetusta työtulosta
• YEL-maksu on kokonaan verovähennyskelpoinen

Palkan ja osingon vertailussa YEL on tärkeä, koska liian matala YEL-työtulo voi näyttää lyhyellä aikavälillä säästöltä, mutta heikentää sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja eläketurvan pohjaa. Katso myös YEL vs. TyEL 2026, jos omistusosuus tai vakuutuslaji on epäselvä.

Kolme päätösmallia eri tilanteisiin

1) Uusi asiantuntija-OY: palkka ensin, osinko varovasti

Uudessa yhtiössä nettovarallisuus on usein pieni. Jos yhtiössä on esimerkiksi 30 000-80 000 euroa vuosivoittoa ja omistaja tekee työn itse, palkka on yleensä käytännöllinen ensimmäinen nostotapa.

Tällöin järkevä järjestys on usein:

1. Maksa kohtuullinen kuukausipalkka työpanoksesta.
2. Pidä yhtiössä riittävä kassapuskuri veroihin, ALV:iin ja hiljaisiin kuukausiin.
3. Jaa osinkoa vasta, kun tilinpäätöksen jälkeen nähdään jakokelpoiset varat.

Osinko ei ole alkuvaiheessa huono, mutta sen verohyöty voi jäädä pieneksi, jos nettovarallisuutta ei ole kertynyt.

2) Kannattava ja pääomia kerännyt OY: yhdistelmä on usein paras

Kun yhtiössä on kertynyttä omaa pääomaa, omistajalle voi syntyä selkeä 8 %:n pääomatulo-osinkotila. Tällöin usein toimiva malli on:

1. Palkka kattaa arjen rahantarpeen.
2. Osinko käytetään voitonjakoon 8 %:n rajan sisällä.
3. Yhtiöön jätetään osa voitosta kasvua, investointeja ja puskuria varten.

Tämä malli pitää henkilökohtaisen verotuksen tasaisempana ja tukee samalla yhtiön vakavaraisuutta.

3) Korkeat henkilökohtaiset ansiotulot: laske osinko ja yhtiöön jättäminen

Jos omistajalla on jo korkeat ansiotulot, lisäpalkka voi mennä korkeaan marginaaliveroon. Silloin kannattaa vertailla kolmea vaihtoehtoa:

• nostetaanko lisäraha palkkana
• nostetaanko se osinkona myöhemmin
• jätetäänkö raha yhtiöön investointeja varten

Yhtiöön jätetty voitto ei ole henkilökohtaisesti käytettävissä, mutta se voi olla paras ratkaisu, jos yhtiö tarvitsee kassaa kasvuun tai jos osingon nostaminen menisi ansiotulo-osinkona korkeaan veroon.

Esimerkkilaskelmat

Nämä laskelmat ovat suuntaa-antavia. Ne eivät huomioi kaikkia vähennyksiä, kunnallisveron eroja, kirkollisveroa, luontoisetuja, vakuutusmaksujen yksityiskohtia tai yhtiökohtaisia erityistilanteita.

Esimerkki 1: palkka vähentää yhtiön veroa

Yhtiöllä on ennen omistajan palkkaa 100 000 euroa verotettavaa tulosta.

Palkka pienentää yhtiön yhteisöveroa 6 000 euroa. Omistajan pitää kuitenkin maksaa palkasta henkilökohtainen ansiotulovero, ja palkan sivukulut pitää tarkistaa omistajan vakuutusaseman mukaan.

Tämä malli voi olla järkevä, jos omistaja tarvitsee 30 000 euroa elämiseen ja palkka pysyy henkilökohtaisessa verotuksessa kohtuullisena.

Esimerkki 2: pieni nettovarallisuus rajoittaa osinkoa

Yhtiön nettovarallisuus on 50 000 euroa. Omistaja omistaa kaikki osakkeet.

8 %:n pääomatulo-osingon raja on:

50 000 € x 8 % = 4 000 €

Jos omistaja nostaa 20 000 euroa osinkoa, vain 4 000 euroa kuuluu pääomatulo-osinkoon. Loput 16 000 euroa on 8 %:n rajan ylittävää ansiotulo-osinkoa, josta 75 % on veronalaista ansiotuloa.

Tällaisessa tilanteessa iso osinko ei välttämättä ole verotehokas. Kohtuullinen palkka ja pienempi osinko voivat olla parempi yhdistelmä.

Esimerkki 3: suurempi nettovarallisuus antaa osinkotilaa

Yhtiön nettovarallisuus on 500 000 euroa. Omistaja omistaa kaikki osakkeet.

8 %:n pääomatulo-osingon raja on:

500 000 € x 8 % = 40 000 €

Jos omistaja nostaa 30 000 euroa osinkoa, osinko jää 8 %:n rajan alle ja myös alle 150 000 euron osakaskohtaisen rajan. Tällöin 25 % osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa.

Veronalaista pääomatuloa syntyy:

30 000 € x 25 % = 7 500 €

Jos omistajan muu pääomatulo ei nosta pääomatulojen kokonaismäärää yli 30 000 euron, pääomatulovero tästä osingosta on:

7 500 € x 30 % = 2 250 €

Henkilökohtainen vero on siis 7,5 % osingon määrästä. Muista kuitenkin, että yhtiö on maksanut tuloksesta 20 % yhteisöveron ennen osingonjakoa.

Yleisimmät virheet

1. Katsotaan vain osingon henkilökohtaista veroa. Jos osinko maksetaan yhtiöön jo verotetusta voitosta, kokonaisvero on yhtiön yhteisövero + omistajan vero. Pelkkä 7,5 % ei kerro koko kuvaa.
2. Nostetaan suuri osinko pienestä nettovarallisuudesta. Jos 8 %:n raja on pieni, iso osinko muuttuu nopeasti ansiotulo-osingoksi.
3. Ei makseta palkkaa, vaikka omistaja tekee kaiken työn. Palkka voi olla verotuksellisesti ja kassavirran kannalta selkeämpi kuin ansiotulo-osingoksi muuttuva osinko.
4. Unohdetaan YEL. Omistajan eläkevakuutus ei määräydy pelkän palkan perusteella, vaan omistuksen, aseman, työskentelyn ja YEL-työtulon perusteella.
5. Jaetaan osinkoa ilman maksukykytestiä. Osakeyhtiö ei saa jakaa varoja, jos jako vaarantaa yhtiön maksukyvyn.
6. Käsitellään osakaslainaa kuin se olisi palkka tai osinko. Omistajan laina yhtiöstä on oma veroriskinsä, eikä se ole normaali voitonjakotapa.
7. Yritetään muuttaa työstä maksettava korvaus osingoksi. Jos jako perustuu todellisuudessa työpanokseen eikä omistukseen, verokohtelu voi poiketa tavallisesta osingosta.

Toimintalista omistajalle

Käy tämä läpi ennen kuin päätät vuoden 2026 nostotavan.

1. Laske yhtiön arvioitu tulos ennen omistajan palkkaa.
2. Päätä, paljonko rahaa tarvitset henkilökohtaiseen käyttöön kuukausittain.
3. Tarkista oma ansiotuloveroprosenttisi eri palkkatasoilla.
4. Tarkista yhtiön viimeisimmän tilinpäätöksen nettovarallisuus.
5. Laske 8 %:n pääomatulo-osingon raja.
6. Varmista, että YEL-työtulo vastaa todellista työpanosta.
7. Jätä yhtiöön riittävä kassapuskuri veroja, ALV-maksuja, lomia ja hiljaisia kausia varten.
8. Tee lopullinen päätös tilinpäätöksen, jakokelpoisten varojen ja maksukyvyn perusteella.

Hyvä käytäntö on tehdä laskelma ainakin kolmella vaihtoehdolla:

• vain palkka
• palkka + 8 %:n rajan sisällä oleva osinko
• pienempi palkka + suurempi osinko

Näin näet, muuttuuko lopputulos aidosti vai siirtyykö vero vain yhtiöltä omistajalle.

Tiivistelmä

• Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, osinko ei ole.
• Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 % yhteisöveron ennen osingonjakoa.
• Listaamattoman yhtiön osingossa 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta on keskeinen raja.
• Enintään 150 000 euron pääomatulo-osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa.
• 8 %:n rajan ylittävä osinko on ansiotulo-osinkoa, josta 75 % on veronalaista ansiotuloa.
• Uudessa yhtiössä palkka on usein käytännöllisin nostotapa, koska nettovarallisuutta ei ole vielä kertynyt.
• Pääomia keränneessä yhtiössä palkka + osinko on usein paras yhdistelmä.
• YEL ei määräydy nostetun palkan mukaan, vaan YEL-työtulon ja yrittäjäaseman mukaan.

Haluatko nähdä palkan, osingon, ennakkoveron ja yhtiön kassapuskurin samassa näkymässä toteutuneesta kirjanpidosta? tulos.ai näyttää omistajan nostovaihtoehdot kirjanpidon luvuilla ja auttaa huomaamaan, milloin palkkaa, osinkoa tai ennakkoveroa kannattaa tarkistaa. Tutustu palveluun →

Tarkistuslähteet

• Verohallinto: osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus
• Verohallinto: osingot listaamattomasta yhtiöstä
• Verohallinto: sosiaalivakuutusmaksut 2026
• Työeläke.fi: milloin tarvitsen YEL-eläkevakuutuksen?
• Työeläke.fi: yrittäjäeläkkeen määrä ja vakuutusmaksut